Sarjanousijasta mestariksi: Bisonsin upea kausi sai arvoisensa päätöksen

9.5. Nilan Bisons - Kataja 83-66 (45-30)

Kun ottelua oli jäljellä puolisentoista minuuttia, yleisö oli Loimaalla rynnätä jo kentän puolelle. Riemuun oli aihetta: Nilan Bisons Loimaa oli upean kauden jälkeen vain muutaman peliminuutin päässä seurahistorian ensimmäisestä mitalista, vieläpä kaikkein kirkkaimmasta. Bisonsin raudanluja puolustus ei jättänyt selittelyille sijaa. Pelaajat nauttivat täysillä paitsi mestaruuden ratkettua myös kentällä pelatessaan. Täysi tupa oli todistamassa, kuinka sarjanousija yltää samalla kaudella mestariksi asti. Joensuun Kataja jäi seurahistorian viidensille hopeille luvuin 83-66 (45-30), kun Biisonit veivät kultaiset otteluvoitoin 1-3.

Jo alusta asti Bisons näytti voitontahtoisemmalta joukkueelta. Kuitenkin Katajalla oli selvästi kovemmat paineet ja pahempi paikka lähteä tavoittelemaan voittoa kuin kotiyleisöään hurmaavalla Bisonsilla. Bisons vei oitis ensimmäiset viisi minuuttia nimiinsä 10-2. Huikean pelin kokonaisuudessaan pelannut Petri Virtanen (20/2/3s) toi kuitenkin altavastaajan otteluun mukaan. Virtasen riistojen ja kolmosten avulla Kataja tuli jakson loppuun mennessä rinnalle, 16-15.

Jared Newsonin jäädessä jatkuvasti jälkeen Martin Zenosta puolustuksessa, herra nakuttaa jo puoliaikaan mennessä 13 pistettä. Koko ottelussa Zenon saldo on hyvät 22 pistettä, viisi levypalloa ja kuusi passia joukkuetovereille. Newsonin ilmeestä näki, ettei mies päässyt pelaamaan täydessä iskussa. Vähintäänkin Newsonin isot minuutit ovat jättäneet jälkensä, mutta luultavasti taustalla on myös pieni loukkaantuminen. Newsonin peliajan keskiarvo finaaleissa oli 42 minuuttia eli enemmän kuin keskimääräinen ottelu. Neljännessä finaalissa kertyi siis viisi huiliminuuttia verrattuna aiempaan keskiarvoon, kun Newsonin otteista saatiin nauttia 37 minuutin verran. Puoliaikaan mennessä biisonit ovat loihtineet eroa jo 15 pisteen verran.

Kataja taipuu, muttei katkea vielä. Se vei 10-0 kolmannen kymmenminuuttisen alun ja tuli jälleen aivan biisonilauman tuntumaan, kun BA Walker (13/2/4s) pujotteli korille. Sami Lehtoranta oli korin alla rautaa, ja hankkikin Ryan McDaden penkin puolelle jo neljännen jakson alussa. Bisons ei kuitenkaan jäänyt aseettomaksi, vaan tiivisti puolustustaan. Jeb Ivey (16/3/6s) johdatteli päällikön elkein joukkueensa kymmenen pisteen taukojohtoon.

Kataja ei vielä luovuttanut. Virtasen ja Walkerin yritys on kova. Pitkin kautta hieman parjattukin pelaaja, Jeremy Price lyö Katajalle muutaman tärkeän korin. Kuitenkin Mikko Koiviston tärkeään paikkaan uppoava kolmonen vei kotijoukkueen jo 70-56-johtoon Loimaan liikuntahallin hornakattilassa. Jukka Toijala käytti kaikki aikalisänsä, muttei saanut joukkueeseensa valettua uskoa riittävästi. Syntymäpäivälahja jäi Loimaalla lunastamatta.

Nelisen minuuttia ennen loppua Bisons on jo voittajan näköinen joukkue ja vain minuutti tai pari ennen loppua yleisö uskaltautuu kannustamaan entistäkin villimmin biisoneita. 13 pistettä nakuttanut Ville Mäkäläinen nostattaa meteliä tuvassa ja yleisö ei miltei pysy istumapaikoillaan. Täpötäysi halli ja pieni kaupunki villiintyvät täysin upeasta huipennuksesta kaudelle. Sarjanousija yltää hienon kauden myötä mestariksi asti. Nilan Bisons Loimaa voitti Joensuun Katajan luvuin 83-66 (45-30) ja voitoin 1-3.

Jeb Ivey kävi hakemassa lapsensa katsomossa kannustaneelta vaimoltaan ja pyöritti pilttiä ympäri salin tungosta. Ivey oli monen voiton takuumiehenä silmin nähden erittäin onnellinen.
- En edes kunnolla käsitä, mitä tapahtuu. Selkeät ajatukseni ovat jääneet Pyrintö-sarjaan. Tämä varmaan tasoittuu parissa päivässä, hän hämmästeli tuoreeltaan voiton jälkeen.

Ville Mäkäläinen sai voitonhuumassaan kuitenkin puettua sanoiksi muutamia ottelun avaintekijöitä.
- Puolustuksen kanssa meillä oli aiemmin ongelmia, mutta tänään vastustajan 66 pistettä salissamme kertoo kaiken. Puolustus oli voiton avain. Meitä ei tässä maassa hyökkäämällä voiteta. Olimme molemmissa päissä hyvin yhtenäinen joukkue, Mäkäläinen tiivisti.
- Sanattomaksi vetää tämä kaikki. Kädetkin ovat ihan kananlihalla, Mäkäläinen totesi.

Sarjanousijasta mestariksi. Bisonsin temppu kuulostaa äkkiseltään liki mahdottomalta. Matti Nuutinen
- Annoimme toisen kotiottelumme pois. Päätimme jätkien kanssa, että toista ei anneta ja hoidimme homman kotiin. Tiesimme, että meillä on mahdollisuudet ihan mihin vain. Nälkä kasvaa syödessä. Tämä oli meidän tavoitteemme ja sen me myös saimme, Nuutinen sanoi.
Nuutinen jatkaa hallitsevan mestarin riveissä ja ensi kauden tavoitekin on jo kristallinkirkas.
- Kun on ensimmäinen mestaruus voitettu, ei voi olla muuta tavoitetta ensi kaudelle kuin uusia tämä. Nyt juhlitaan ja katsotaan kesällä uudelleen, kun aletaan harjoitella. Yritämme pitää mahdollisimman monen kaverin joukkueessa.

Mikä ratkaisi mestaruuden 1-3 Bisonsille? Ryan McDade panee paljon joukkuehengen nimiin.
- Joukkuehenkemme. Pystyimme joka ilta venymään parhaaseemme ja taistelimme viimeiseen asti, mikä näkyi vierasvoitoissa, jotka otimme, hän analysoi.
Vaikka torjunnoissa, levypalloissa ja korin alla McDade oli takuuvarma pelaaja, vapariviivalla käsi tärisi suorastaan kummallisesti. Finaaleissa McDade epäonnistui peräti 26 perättäisessä vapaaheitossa.
- Ongelma on pääni sisällä. Olen sen kanssa hieman ongelmissa, mutta voin onneksi auttaa joukkuettani mmuilla tavoin levypalloissa ja torjunnoissa. Teen vapaaheittojen kanssa töitä, hän lupasi.
McDade uumoilee jo jatkopaperin syntyvän mestari-Bisonsin kanssa.
- Minulla on tapaaminen Arin kanssa. Toivottavasti saamme hyvän diilin neuvoteltua ja voin jatkaa täällä ja auttaa joukkuetta voittamaan jälleen mestaruuden.

Martin Zeno nousi reippaasti yli oman tasonsa ja teki loistavat 22 pisteen, viiden levypallon ja kuuden syötön tilastot. Mestaruuden ratkettua mies kierteli onnellisena kenttää ympäri palloa pompotellen.
- Aloitimme täällä ja halusimme päättää tämän matkan täällä. Pelasimme omalla tavallamme ja pystyimme pelaamaan millaista koripalloa hyvänsä.
Olosuhteet hyvälle kaudelle olivat olemassa jo alusta alkaen. Joukkue oli yhtenäinen ja taisteli tavoitteensa eteen.
- Taustaryhmä hankki hyvät pelaajat, mutta myös me itse päätimme pelata epäitsekkäästi ja joukkueen parhaaksi.
Zeno ei osannut vielä sanoa omista suunnitelmistaan.
- En ole vielä miettinyt jatkoa pudotuspelien aikana. Nyt juhlitaan, sitten palaan kotiin ja katson, mitä tästä eteenpäin.

Jukka Toijala kiitteli Bisonsin joukkuetta ja myös hyvää yleisöä, joka on kauden ajan keskittynyt nimenomaan kannattamaan omiaan. Tappiota hän ei kuitenkaan halunnut selitellä.
- Voi kai sanoa, ettei riittänyt tänäkään vuonna. En voi sanoa ihan näin nopeasti, miksi kävi näin. Meidän politiikkamme oli, etten arvostele erotuomareita koko kauden aikana, enkä nytkään tee sitä. En myöskään luettele loukkaantuneita pelaajia. Nyt teen poikkeuksen ja sanon, että avausviisikostamme kolme pelaajaa mene seuraavaksi leikkaukseen. He antoivat tänään kaikkensa, mutta se ei riittänyt.

Myös Greg Gibson jakoi kiitosta finaalivastukselle.
- Kauden alussa sanoin taustaryhmällemme, että meidän täytyy tehdä asioita samalla tavalla kuin Kataja. On suorastaan kunnia olla mestari pelattuaan heitä vastaan finaaleissa, hän sanoi.

Äänensä käheäksi iloinnut coach Gibson kehui pelaajiensa ammattimaisuutta ja kurinalaisuutta sekä kiitteli taustaryhmän hyvistä pelaajahankinnoista.
- Hyvien pelaajien merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kuitenkin nämä biisonit ovat ammattimaisimpia pelaajia, joiden kanssa olen koskaan saanut tehdä töitä pelaajana tai valmentajan. Ensimmäisenä päivänä emme olisi uskoneet, että tämä voi olla mahdollista. Vau, mikä matka! Tässä sitä ollaan.

Leuka rintaan ja eurokentille

Bisons voitti seurahistorian ensimmäisen mitalinsa, kun taas Kataja lähti kotimatkalle tutuksi tulleen hopean kanssa. Joukkue haki Loimaalta historian viidennet hopeisensa. Gibsonille tämä oli niin ikään ensimmäinen mitali, mutta Toikalle jo kolmas hopea. Gibson teki ensimmäisissä finaaleissaan sen, mihin Toijala ei ole valitettavasti vielä yltänyt viidellä yrityksellä. Syntymäpäiväkään ei kääntänyt Toikan huonoa onnea. "Molemmat tuntuu aika pahalta, hopea ja ikääntyminen", päivänsankari itse vitsaili.

Hopean märehtimisen sijaan Joensuussa kannattaa nyt keskittyä tulevaan. Toijala ja Antti Kanervo ovat tehneet jatkosopimuksen seuran kanssa tulevalle kaudelle, jolloin Kataja suuntaa eurokentille.

Tulevaisuus ei välttämättä näytä yhtä valoisalta kuin nyt pettymykseen päättynyt kausi: Toijala kertoi ottelun jälkeen, että kolme avausviisikon pelaajaa menee leikkaukseen kauden päätteeksi. Ainakin Petri Virtasen ja Sami Lehtorannan kohdalla uran päättäminenkään ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Timothy Price syttyi ajoittain, samoin BA Walker. Jared Newson on ollut yksi Katajan johtohahmoista Lehtorannan ja Virtasen ohella. Eurokentille lähdettäessä juuri Newson olisi pelaaja, joka pitäisi rekrytoida joukkueeseen vielä ainakin seuraavaksi vuodeksi.

Kun pelit alkavat aikaisin, joukkueen pitäisi olla kutakuinkin samanlainen ja samoista pelaajista koostuva kuin aiemmalla kaudella. Pyrintö, jolla jatkuvuutta oli jo parin kauden ajalta, putosi juuri ja juuri jatkosta. Toijala kertoi ennen pudotuspelejä, että joukkue tavoittelee menestystä. Sitä ei heru, jos joukkue yritetään kouluttaa kokonaan uudestaan loppukesästä.

Bisons on kauden positiivisin yllätys

Sarjanousijasta mestariksi samalla kaudella kuulostaa liki mahdottomalta tempulta kovassa Korisliigassa. Bisons sai kuitenkin hyvät eväät matkalle. Pelaajat pysyivät lähes koko kauden samoina. Mestari vuosimallia 2012 on yhdistelmä kokemusta, intoa ja taitoa. Greg Gibson on nostanut kahdesti joukkueensa Korisliigan puolelle. Vaikka näytöt ovat jääneet vähäisiksi aiemmin, nyt Gibson oli tärkeissä otteluissa aina askeleen edellä niin Pieti Poikolaa kuin Jukka Toijalaakin.

Kauden edetessä tavoite näytti aina vain lähestyvän. Suomen cupin neljän parhaan joukkoon selviytyminen oli ensimmäinen todiste. Syksyn sähellykset taustaryhmässä olivat taaksejääneitä kasvukipuja. Vaikka loppukaudesta kummisetä Aleksi Valavuori saikin toimintakieltoa, voidaan hänen kunniakseen lukea hyvä työ pelaajien, imagon ja buumin suhteen. Tärkein kiitos kuuluu kuitenkin pelaajille ja valmentajille. Osansa ansaitsevat myös lukuisat talkoolaiset ja taustatyöntekijät, jotka ovat luoneet kerta toisensa jälkeen hienoja ottelutapahtumia. Kun sarjanousija voittaa mestaruuden ja saa koko kaupungin liikkeelle, on jotain tehty aivan varmasti oikein. Siitä voivat muutkin seurat ottaa oppia.

Pudotuspeleissä Bisons passitti LrNMKY:n yllättävänkin helposti, 3-0, kesälomille. Ottelut olivat kuitenkin tiukkoja, mutta biisonilauma oli voittajajoukkue. Välierissä vastaan asettui hallitseva mestari Tampereen Pyrintö. Ensimmäinen kotiottelu lipui liiankin helposti Pyrinnölle, mutta voitot tasattiin toisessa ottelussa. Kolmannessa kohtaamisessa Bisons oli jälleen parempi. Neljännen ottelun tamperelaiset veivät hallitsevien mestareiden tapaan. Viidennessä biisonit antoivat kuitenkin vähintään yhtä pahan opetuksen Pyrinnölle kuin viimeisessä finaaliottelussa Katajalle.

Kolme vierasvoittoa, yksi kotivoitto. Siihen kiteytyy finaalien erikoisuus. Ja tietysti Ryan McDaden 0/26 vaoaaheittoihin. Jeb Iveyn yli sadan ottelun kolmosputkea lainkaan unohtamatta. Bisons oli Korisliigan paras joukkue ja varmasti suurin yllättäjä. Pieni Loimaa on sekaisin, kun kotijoukkue antoi makeaa mahan täydeltä ensimmäisenä liigavuotenaan. Bisons vei kultaa, kun Hurrikaanien taival päättyi sekin silti hopealle.

Bisons ei suinkaan ole ensimmäinen mestarisarjanousija. HNMKY teki saman tempun noustessaan sm.-sarjaan kaudella 1983-84. Namika voitti vieläpä seuraavanakin vuonna mestaruuden. Kun katsoo Loimaalla jatkavia pelaajia, mm. Matti Nuutista ja Jeb Iveyta ei samanlainen temppu ole Loimaan biisoneillekaan utopiaa. Greg Gibsonin jatkaessa Loimaalla tuonee ensi kausi vielä astetta kovemman, kokeneemman ja paremman biisonilauman liikuntahalliin.

Suomen mestari 2012: Nilan Bisons Loimaa